Bisneksessä ja elämässä on paljolti kyse todennäköisyyksistä, ainakin yksilöihmisen näkökulmasta – vaikka tekisi hyviä asioita, tulokset eivät ole joka kerta hyviä. Todennäköisyyksiä voi kuitenkin hyödyntää omaksi edukseen: toisin kuin arpakuutiossa, monissa muissa systeemeissä kaikki tapaukset eivät ole keskenään yhtä todennäköisiä.
Vaikka jotkut saattavat tästä kiistellä, totean: asioiden todennäköisyyksiä voidaan jossain määrin ennustaa historian tapahtumien suhteellisen frekvenssin perusteella. Jos jokin asia on tapahtunut keskimäärin joka toinen kerta, voidaan olettaa usein, että myös jatkossa tämä asia tapahtuu 50% todennäköisyydellä. Jos N-kirjain esiintyy vaikkapa 70% tehtävistä, voidaan jossain määrin olettaa, että yhdessä tehtävässä N-kirjain esiintyy 70% todennäköisyydellä. Vaikka tämä malli on monesti liian yksinkertainen, on monia tapauksia, joihin tällainen simppeli malli sopii.
Hyödynsin eri kirjainten esiintymistiheyttä myös pelatessani televisiossa takavuosina Onnenpyörää. Koska osa suomen konsonanteista esiintyy teksteissä muita useammin, valitsin kirjaimia niiden keskimääräisen esiintyvyyden mukaan. On järkevää pyrkiä valitsemaan todennäköisimmän vaihtoehdon mukaan – pätee muuten myös muussa elämässä. Joskus ei yleisintä kirjainta ollut ollenkaan tehtävässä, mutta useimmiten oli. Kun onnistumisia on keskimäärin enemmän kuin epäonnistumisia, ollaan jo aika hyvässä tilanteessa.
Järjestelmäni olikin N, I, S, A, T. Valitsin kirjaimia tuossa järjestyksessä. Vokaalithan piti ostaa, joten piti valita konsonantteja ensin. Jos oli S-kirjaimen jälkeen selvää, että A-kirjain ei esiinny varmasti, ostin jonkin toisen vokaalin. I kirjain ei muistaakseni ole yleisin kirjain, mutta se voi esiintyä sekä etu- että takavokaalien kanssa.
Hyvääkin järjestelmää pitää muuttaa, jos kokonaiskuva mahdollisista sanoista tai kirjaimista alkaa valjeta. Myös bisneksessä tulee tilanteita, missä aiemmin hyvätkin todennäköisyydet ovat huonompia kuin myöhemmin paljastunut 100% varma valinta. Tällöin pitää uusien käänteiden paljastuttua vaihtaa suunnitelmaa eikä pitäytyä siinä hetkessä vanhentuneessa suunnitelmassa.
Mainitsinkin jo etu- ja takavokaalit. Suomen kielessä A,O ja U eivät yleensä esiinny vokaalien Ä,Ö ja Y kanssa. (Poikkeuksena esimerkiksi olympialaiset. Kokeilkaapa lausua se.) Hyödynsin myös tätä tietoa Onnenpyörässä valitessani ostettavia vokaaleja. Myös elämässä monet asiat kulkevat käsikkäin ja korrelaatioita kannattaa hyödyntää päätöksenteossa.
Tärkeintä on kuitenkin valmistautua tulevaan ja tehdä aina kotiläksyt. Useimmat eivät valmistautuneet kisaan mitenkään, koska onnestahan siinä oli heidän mielestään kyse. Ei ollut eikä ole! Vaikka pyöritinkin välillä rosvosektoreita, todennäköisyydet (tai frekvenssit) lopulta kantoivat niin, että voitin kaksi jaksoa. (Kolmannenkin olisin voittanut, mutta tein kiireessä pienen laskuvirheen ja ratkaisin ratkaisevan tehtävän liian aikaisin liian pienillä pisteillä.)
Valmistautuminen voi antaa pienen edun todennäköisyyksissä ja tämä pieni etu voi kääntää koko pelin sinun eduksesi.