tag:blogger.com,1999:blog-65080820474320756092024-03-13T17:28:50.613+02:00Jussi MäkinenJussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.comBlogger17125tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-31441704899742478982023-05-13T12:35:00.000+03:002023-05-13T12:35:06.672+03:00SPOT-malli ChatGPT-prompteihin<p>ChatGPT:n kanssa toimiessa yksi tärkeimmistä seikoista on hyvä prompti. Prompti tarkoittaa ChatGPT:n teksti-ikkunaan kirjoitettua tekstiä tai kysymystä. Muistan, kuinka kouluaikoina opeteltiin SPOTPA-mallia (Subjekti, Predikaatti, Objekti, Tapa, Paikka, Aika) englannin kielessä. Malli auttoi meitä muotoilemaan ajatuksia ja rakentamaan johdonmukaisia lauseita ja kappaleita. Kuitenkin, kun aloin käyttää ChatGPT:tä, huomasin, että Paikka- ja Aika-komponenteista ei ollut välttämättä hyötyä, mutta mallin alkuosa olikin hyödyllinen. Tekoäly ei kuitenkaan pysty samanlaiseen ajalliseen tai paikalliseen kontekstiin samalla tavalla kuin ihminen, tässä vaiheessa. Sen sijaan sen vahvuudet ovat kyvyssä ymmärtää ja generoida kieltä sekä analysoida ja vastata erilaisiin kysymyksiin. Näiden pohjalta päätin mukauttaa SPOTPA-mallia siten, että jätin Paikka- ja Aika-komponentit pois. Näin pystyin keskittymään enemmän Subjektiin, Predikaattiin, Objektiin ja Tapaan, jotka ovat relevantimpia ChatGPT:n käytössä. Tästä syntyi SPOT-malli. SPOT:n eri komponentit eivät tarkoita kirjaimellisesti lauseenjäseniä CHATGPT-ympäristössä. Niitä tuleekin ajatella hieman laveasti.</p><p>Kuvailin ChatGPT:lle SPOT-mallini ja kuinka sitä tulisi käyttää. Jouduin pari kertaa tarkentamaan kysymystäni, mutta lopulta se ymmärsi, mitä hain takaa. Lopulta se jopa muodosti SPOT-mallilla esimerkki-promptin.</p><h2 style="text-align: left;">Subjekti</h2><p>Tällä hetkellä hyvä prompti kuvailee alussa, ketä tai mitä ChatGPT:n tulisi esittää tai olla. Tämän voi antaa API-rajapinnan kautta myös system-promptina, mutta jos ei käytössä ole API-rajapintaa, tämä pitää antaa promptin alussa. Oletuksena subjekti on jotain tyyliin: "<i><b>Kuvittele, että olet tekoälypohjainen chatbot nimeltä ChatGPT, joka on kehitetty OpenAI:n toimesta. Sinulla on kyky generoida inhimillisen kaltaista tekstiä, vastata kysymyksiin ja osallistua keskusteluihin luonnollisella kielellä.</b></i>" Tai API-rajapinnassa system-promptina on "<b><i>You are a helpful assistant</i>.</b>" </p><p>Subjekti voi olla myös vaikkapa "<i><b>Oletat, että olet vuonna 2100 elävä historioitsija, joka on erikoistunut 2000-luvun teknologiseen kehitykseen ja erityisesti tekoälyn nousuun</b></i>."</p><h2 style="text-align: left;">Predikaatti</h2><p>Seuraavaksi tulee "predikaatti" eli mitä GPT:n halutaan tekevän. Sopivia verbejä tähän voi olla vaikkapa "selitä", "kuvaile" tai "anna".</p><h2 style="text-align: left;">Objekti</h2><p>Seuraavana mallissa tulee "objekti" (tämä ei välttämättä ole kieliopillisesti objekti.) ChatGPT loi historioitsija-esimerkkiin seuraavanlaisen esimerkin: "<b><i>miten GPT-arkkitehtuurin kehitys ja sen sovellukset muuttivat yhteiskuntaa, taloutta ja kulttuuria</i></b>."</p><h2 style="text-align: left;">Tapa</h2><p>Lopuksi mallissa tulee "tapa". Tässä voi antaa joko kielityylillisiä seikkoja tai sitten vaikkapa "anna minulle markdown-taulukko", jos haluat tulokset taulukkomuodossa. GPT:n antamassa esimerkkipromptissa oli "<b><i>Pyri käyttämään konkreettisia esimerkkejä ja selkeää kieltä."</i></b></p><h2 style="text-align: left;">Lopullinen esimerkki</h2><p>Yhdistettynä näistä saadaan prompti: "<b><i>Oletat, että olet vuonna 2100 elävä historioitsija, joka on erikoistunut 2000-luvun teknologiseen kehitykseen ja erityisesti tekoälyn nousuun. Selitä, miten GPT-arkkitehtuurin kehitys ja sen sovellukset muuttivat yhteiskuntaa, taloutta ja kulttuuria. Pyri käyttämään konkreettisia esimerkkejä ja selkeää kieltä."</i></b></p><h2 style="text-align: left;">Jatkohyödyntäminen</h2><div>Suosittelen kokeilemaan tätä mallia, kun luot omia prompteja ChatGPT:tä varten. Suosittelen käyttämään GPT-4:a, jos mitenkään on mahdollista – se on hieman hitaampi, mutta syvällisempi malli.</div><div>Tässä vielä bonuksena GPT-4:n luoma toinen esimerkki SPOT-mallin käytöstä:</div><div>"<b><i>Oletetaan, että olet matemaatikko, joka on erikoistunut tilastotieteeseen ja todennäköisyyslaskentaan. Ilmaise Bayesin teoreeman perusperiaatteet ja sen merkitys päätöksenteossa. Käytä esimerkkejä ja selitä konseptit niin, että ne ovat ymmärrettäviä myös ei-matemaatikoille.</i></b>"</div><p>Toivottavasti näillä ohjeilla saat parempia prompteja ja hyödyllisempiä vastauksia!</p>Jussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-33924183032914395232019-10-14T21:41:00.001+03:002019-10-14T21:41:48.971+03:00Helppo vai sittenkin yksinkertainen?Jos ikinä tulen kirjoittamaan kirjaa, ensimmäisen kirjani aihe tulee olemaan helpot vai yksinkertaiset asiat. Olen tästä aiheesta myös välillä twiitannut, mutta nyt päätin, lopulta, kirjoittaa blogikirjoituksen tästä aiheesta.<br />
<br />
Aloin miettiä asiaa 3–4 vuotta sitten Stephen Coveyn klassikkokirjan "Tie menestykseen" pohjalta. Coveyn kirjan yksi tärkeimpiä oivalluksia on tärkeän ja kiireellisen asian erottaminen toisistaan. Tärkeä asia ei aina ole kiireellinen ja kiireellinen asia ei aina ole tärkeä. Toki osa työtehtävistä on tärkeitä ja kiireellisiä ja tällaisen sattuessa kohdalle se tuleekin hoitaa alta pois. Voi olla, että olen helpoista ja/tai yksinkertaisista asioista jossain vaiheessa lukenut, mutta lähde on kyllä pyyhkiytynyt pois muistista, jos sellaiseen olen törmännyt.<br />
<br />
Helpon ja yksinkertaisen asian ero tulee useimmiten esille erilaisten neuvojen antamisen yhteydessä. Jokin näennäisen yksinkertainen neuvo tai toimintatapa kuitataan keskustelussa liian helppona neuvona. Toimintatapa voi olla sinänsä yksinkertainen, mutta toimintatavan noudattaminen jatkuvasti on käytännössä kaikkea muuta kuin helppoa. Taas yksi Nordic Business Forum on takana (en ole osallistunut NBF:ään kuin sen beta-versioon vuonna 2011, mutta arvostan kyllä tapahtumaa ja sen mahdollistavaa huipputiimiä suuresti). NBF:n puhujia välillä moititaan siitä, että kuulijat eivät saaneet puhujilta mitään uutta! Vielä kun niiden yksinkertaisten neuvojen saaminen osaksi vakituista arkirutiineja olisi myös helppoa! Jokaisella meistä on varmasti vielä paljon tuttuja, yksinkertaisia asioita, joiden noudattaminen ei onnistu helposti kovinkaan usein.<br />
<br />
Helppous tulee yleensä kokemuksen myötä. Kun 24-vuotiaana(!) ajoin ajokorttia ja menin ensimmäiselle ajotunnille, autolla ajaminen oli kaikkea muuta kuin helppoa. Useiden ajotuntien jälkeen sain ajokortin ja useiden ajovuosien jälkeen autolla ajaminen on nykyään minulle varsin helppoa, erityisesti sen takia, että ajan automaattivaihteisella autolla nykyään. ;) Polkupyörällä ajaminenkin on nykyään hyvin helppoa ja yksinkertaista.<br />
<br />
Välillä arjessa huomaan, että jotkin yksinkertaiset asiat ovat minulle vaikeita. Esimerkiksi äsken vedenkeittimen johdon laittaminen seinään, kun johto olivat sotkeutunut muiden johtojen kanssa mahdottomaksi sekamelskaksi. Yksi Murphyn lakeihin liitettävä sanonta onkin: "<i>Whenever you set out to do something, something else must be done first.</i>" Tarvitsin siis keitettyä vettä pussipuuroani varten. Ei ollut helppoa! Kuitenkin vaikkapa monimutkaisen SQL-lauseen muodostaminen on minulle hyvin helppoa – tämänkin takana on usean vuoden kokemus.<br />
<br />
Monimutkaisuus tarkoittaa yleensä käytännössä montaa vaihetta jonkin työn tai tehtävän saamiseksi valmiiksi. Kun monimutkainen tehtävä pilkotaan pienempiin, yksinkertaisempiin, vaiheisiin, tehtävän tekeminen helpottuu huomattavasti: sen kuin vain tekee listan pohjalta vaadittavat pienemmät tehtävät. Yksinkertainen ja monimutkainen eroavatkin toisistaan lähinnä vaadittavien työvaiheiden tai tehtävän valmistumiseen vaadittavien ihmisten määrässä. Mitä paremmin vaadittavat työvaiheet on tiedossa ja tuttuja, sitä helpompaa monimutkaisen asian tekeminen on.<br />
<br />
Helpot, vaikeat, yksinkertaiset ja monimutkaiset asiat muodostavatkin nelikentän. Ensimmäisessä neljänneksessä on helpot ja yksinkertaiset asiat: esim. TV:n katsominen. Toisen neljänneksen muodostaa helpot ja monimutkaiset asiat. Esimerkkinä mainitsen vaikkapa palapelin rakentaminen – helppoa, mutta vaatii jopa tuhannen palan laittamista paikoilleen. Kolmas neljännes on vaikeat ja yksinkertaiset asiat: esimerkiksi kirurgin työ voi olla tällaista – sinänsä yksinkertaista, mutta äärettömän vaikeaa. Viimeinen neljännes on sitten vaikeat ja monimutkaiset asiat: viime viikonloppuna katsoin Formula 1 -kisaa ja ennen kisan alkua Willliamsin mekaanikot rakensivat auton uudelleen osista – ei ollut helppoa eikä yksinkertaista, kun osia on paljon ja aikaa vähän.<br />
<br />
Mikä sinulle on helppoa ja mikä taas yksinkertaista?Jussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-64282954404972425202018-12-23T09:17:00.000+02:002018-12-23T09:17:14.080+02:00Terassidynamiikkaa lumen keskelläMuistan peruskoulun musiikintunneilta ainakin yhden asian kvinttiympyrän lisäksi: terassidynamiikan. Terassidynamiikka oli suuresti käytössä barokin aikana ja siinä forte ja piano vuorottelevat: välillä soitetaan kovaa ja välillä hiljaa. (Määritelmää jouduin hieman lunttaamaan Wikipediasta tätä kirjoitusta varten.)<br />
<br />
Terassidynamiikka ja muunkinlainen dynamiikka yleensäkin saa kovan tuntumaan kovalta ja hiljaisen hiljaiselta, kontrastin vuoksi. Jos koko ajan soitetaan kovaa, se ei ole enää kovaa soittamista – se on normaalia soittamista. Kovaa soittaminen ei jatkuvasti soitettuna tunnu enää niin kovalta – korvat ja aivot turtuvat. Vuorottelemalla hiljaisempia osuuksia ja kovempia osuuksia saadaan ne vaikuttamaan kuulijaan paremmin.<br />
<br />
Päivätyönä työskentelen web-sivujen parissa. En ole mikään visualisti, mutta yhden asian olen ymmärtänyt visuaalisuudestakin: tekstin ja taustan välillä tulee olla riittävä kontrasti. Jos kontrastia ei ole, tekstiä ei pysty lukemaan. Kontrasti tekee sisällöstä sisältöä ja taustasta taustan. Molempia, sekä sisältöä että taustaa, tarvitaan, mutta ne eivät saa sekoittua liikaa toisiinsa.<br />
<br />
Ylä- ja alamäet kuuluvat elämään – välillä mennään kovempaa ja välillä hiljempaa. Aina ei ole hauskaa. Välillä olen pyöritellyt ajatusta, että vaaditaanko ikäviä asioita, jotta hauskat asiat olisivat hauskoja. Jos koko ajan on hauskaa, onko silloin enää ollenkaan hauskaa – kaikki on samaa tasaista. Odotan välillä liikoja ja sitten petyn. Jotkut ovat joskus suositelleet odottamaan vähemmän, jotten pettyisi. Olen tästä vähän eri mieltä: pettymykset saavat kyllä odotukset ja satunnaiset onnistumiset tuntumaan paremmilta. Itselleni hiljentyminen ei ole mitenkään luontaista tai helppoa. Ehkä tänä jouluna ehtii sitäkin kokeilemaan – heti kohta-alkavan BodyPump-tunnin jälkeen.<br />
<br />
Rauhallista joulunaikaa kaikille!Jussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-3337645213102005382018-08-09T20:23:00.001+03:002018-08-09T20:25:19.379+03:00Entä jos verkkokaupan pitikin kaatua?Tänään Muumin päivänä myyntiin tuli "harvinainen" muumimuki, jota oli tarkoitus myydä vain tänään. Tarkkaa myyntierän kokoa ei ole kaiketikaan paljastettu, mutta sen on arvioitu olevan noin 10000 kpl. Mukia myytiin useissa myymälöissä ja myös verkkokaupassa. Jonottaminen alkoi hyvissä ajoin ja jonot muodostuivat jopa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10344521" target="_blank">satojen metrien pituisiksi</a>. Forumin myymälässä ei ollut aluksi ostorajoituksia, mikä herätti jälkikäteen monissa <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201808092201126888_u0.shtml" target="_blank">harmistuneisuutta</a>. Verkkokaupassa ja lopuissa myymälöissä oli ostorajoituksena 6 kpl per asiakas.<br />
<br />
Olen hankkinut bisnesosaamiseni käytännössä kolmen* herran kautta. Ensimmäinen heistä on Suomen tunnetuin tuotteistaja Jari Parantainen. Häneltä opin kymmenisen vuotta sitten, että niukkuus myy. <a href="http://www.pollitasta.fi/2007/12/niukkuus-tavoitteeksi/" target="_blank">Blogikirjoituksessaan</a> hän avaa syitä miksi "kaikkien" pitäisikin myydä niukkuutta.<br />
<br />
Kun kuulin aamulla rajoitetusta myyntierästä ja verkkokaupan kaatumisesta, ensimmäinen ajatus oli: "Entä jos verkkokaupan pitikin kaatua?". Tähän väliin disclaimer: <i>en tiedä tapauksen taustoista oikeastaan mitään ja kyseessä on pelkkä arvailu. </i>On hyvin todennäköistä, että Arabia varautui kuormaan jollain tasolla tai eivät ainakaan tahallisesti laskeneet tehoja, jotta syntyisi todellinen kilpajuoksu. Mutta silti, muumimukeissa ihmiset ostavat kahvinjuomiseen tarkoitetun astian lisäksi mahdollista arvonnousua. "<i>Entä jos tämä rajoitetun erän tuote nousee uudeksi Fazer-mukiksi?</i>" Kuten muissakin keräilyesineissä: mitä vaikeampaa saada tuote – sitä arvokkaampi se on.<br />
<br />
Verkkokauppa.com on jo pidempään myynyt silloin tällöin perjantaiaamuisin jotain tuotetta todella halvalla ja tuotetta on ollut hyvin rajoitetusti saatavilla. Heilläkin sivusto yleensä kyykkää klo 9 tarjousaamuna ja tuotetta on käytännössä mahdotonta saada. Luulisi, että he olisivat jo oppineet ja saisivat halutessaan pidettyä serverit ylhäällä tai hankittua kapasiteettia joustavasti. Mutta: entä jos heilläkin on tavoitteena saada (tai ainakaan heitä ei hirveästi harmita jos näin tapahtuu) tuotteiden ostamisesta eräänlaiset arpajaiset: vain hyvin pieni osa saa edes tuotetta koriin tai ostettua. Kun asiakas ei olekaan enää kuningas ja pysty tekemään lopullista päätöstä ostamisesta tai ostamatta jättämisestä, asetelma muuttuu. "<i>Olisin ostanut, mutta kun en pystynytkään. (Ensi kerralla en kyllä jää kakkoseksi!)</i>" Ostamisesta tulee kilpailua ja tämä aktivoi ihmisten aivoissa tietynlaisen kilpailuvietin.<br />
<br />
Osa ihmisistä mietti myös Facebookissa, että eivätkö markkinointi-ihmiset osaa lopettaa kampanjaa Facebookissa, vaikka tuotteet on myyty loppuun. Näin myös aika paljon kommentteja sekä Facebookissa että Twitterissä siitä, että eikö osata skaalata järjestelmiä ja että asiakaskokemus kärsii jne. <b>Pointtihan ei välttämättä ollut sinänsä myydä tätä kyseistä mukia, vaan niitä kaikkia tulevia mukeja.</b> Niitä mukeja, joita valmistetaan paljon isompia eriä ja jotka eivät välttämättä menisi kaupaksi niin hyvin, jos niihin ei liittyisi edes pikkiriikkistä mahdollisuutta arvonnousuun. Ilman joidenkin mielipahaa eivät toisaalta mukin ostaneet saisi mielihyvää ostamisen onnistumisesta.<br />
<br />
<i>Entä jos verkkokaupan pitikin kaatua?</i><br />
<br />
<span style="font-size: x-small;">* Kaksi muuta ovat Jari Sarasvuo ja Brian Tracy. Nämä kolme herraa lukevat niin paljon, että heidän kauttaan saa pienellä vaivalla seulottua hyvin suuresta tietomassasta oleellisimmat kultahiput.</span>Jussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-25628306558506566042018-01-15T18:37:00.006+02:002018-01-15T18:37:45.834+02:00Mitä yhteistä on Garry Kasparovilla ja Hans Zimmerillä? (Eli mitä olen oppinut Masterclass.comista osa 2)Tämä kirjoitus on toinen osa kirjoitussarjaan "Mitä olen oppinut Masterclass.comista". Ensimmäisen osan voit lukea <a href="http://www.jussimakinen.fi/2018/01/mita-olen-oppinut-masterclasscomista.html%20Valmis">täältä</a>.<br />
<br />
Tässä osassa tarkastelen kahta neroa omalla alallaan, Garry Kasparovia ja Hans Zimmeriä. Molemmat opettavat Masterclass.comissa omaa osaamisalaansa eli šakkia ja elokuvamusiikin säveltämistä. Vaikka ei koskaan ajattelisi säveltää elokuvamusiikkia, on Hans Zimmerin kurssi aivan erinomainen, koska se auttaa ymmärtämään elokuvamusiikkia aivan uudella tavalla. Kymmenen minuuttia kurssin katsomista avasi todella paljon uusia näkökulmia elokuvamusiikkiin. Jack Sparrow'n teema käytiin tuossa oppitunnissa läpi nuotti nuotilta. Todella valaisevaa!<br />
<br />
No mikä sitten yhdistää näitä kahta neroa? Heitä yhdistää heidän työnsä vähäiset "pelinappulat". Tai no Kasparovilla ne ovat oikeasti pelinappuloita, mutta Zimmerillä ne ovat 12 säveltä. Länsimainen musiikki koostuu 12 eri sävelestä. Toki niitä on jaoteltu useaan eri oktaaviin, mutta eri säveliä on kaksitoista erilaista! Yhdistelemällä näitä 12 eri säveltä saadaan äärettömästi eri sävelmiä. Kasparovilla on sentään käytettävissä jopa 16 nappulaa.<br />
<br />
Vaikka pelinappuloita on vähän (ja mahdollisuuksia rajattomasti), on myös tiettyjä raameja, joiden mukaan heidän pitää toimia. Šakissa on tiukat säännöt ja musiikissakin on tiettyjä konventioita. Esimerkiksi tahtilajit ja tahdit muodostavat raameja säveltämistyölle. Musiikissa rajoja voidaan toki rikkoa šakkia enemmän.<br />
<br />
Mitä tästä sitten voi oppia, jos ei sävellä musiikkia tai pelaa šakkia? No ainakin voi oppia sen, että ollakseen nero riittää, kun käyttää omia lahjojaan tai "pelinappuloitaan" luovasti ja tehokkaasti, ei tarvita mitään ylimaallista siihen. Toinen on asioiden järjestys tai ajoitus. Järjestämällä samat nuotit tai nappulat eri järjestykseen saadaan aivan eri tunnelma tai tilanne laudalla. Kokeile järjestää tekemisesi uuteen järjestykseen ja tilanne voi ratketa jopa lähes itsestään.Jussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-8649141913213534392018-01-12T19:31:00.002+02:002018-01-12T19:31:28.689+02:00Mitä olen oppinut Masterclass.comista? Osa 1Ostin ennen joulua masterclass.comin All-Access-jäsenyyden vuodeksi. Tämä tarkoittaa siis sitä, että voin vuoden aikana katsoa niin paljon kursseja sivustolta kuin vaan ehdin ja jaksan. Sivustolla kuuluisuudet opettavat oman erityisosaamisalueensa aiheita nettikursseina. Esimerkiksi Gordon Ramsay opettaa kokkaamista, Garry Kasparov šakin pelaamista ja Samuel L. Jackson opettaa näyttelemistä.<br />
<br />
Minulla ei ole tarkoituksena oppia esimerkiksi näyttelijäksi vaan minulla on tarkoituksena oppia miten oman alansa huiput ovat päässeet huipulle ja miten he tekevät töitä. Tässä ensimmäisessä kirjoituksessa käsittelen Samuel L. Jacksonin oppitunneista heränneitä kahta ajatusta. Blogikirjoitus ei tee varsinaisesti oikeutta hienolle näyttelijälle, joten ehdottomasti suosittelen ostamaan tuon All-Access-Passin.<br />
<br />
Yritän siis soveltaa näyttelemisestä saatuja oppeja "normaaliin" työelämään. Näyttelemisessä hyvän näyttelijän pitää paitsi oppia vuorosanat (<b>mitä</b>), myös pohtia <b>miksi </b>hahmo toimii niin kuin toimii ja myös <b>miten </b>hahmo sanoo, ilmehtii tai tekee asioita, esimerkiksi millä tyylillä hahmo puhuu. Oman hahmon luomisen lisäksi näyttelijän pitää pohtia myös miten oma näytteleminen kuljettaa juonta eteenpäin ja miten näyttelijä tuo esille hahmon sisäiset motiivit ja ajatukset näyttelemisen keinoin elokuvaa katsovan yleisön mieleen.<br />
<br />
Näistä näyttelijän työhön liittyvistä ajatuksista keksin omaan työhön (tai mihin tahansa nykyaikaiseen asiantuntijatyöhön) muutaman kehitettävän asian. Nimittäin: tajusin, että mitä enemmän pienetkin asiat on etukäteen mietitty, sitä vähemmän tulee virheitä tai yllätyksiä. Mitä enemmän miksi-kysymyksiin on vastauksia, sitä johdonmukaisempaa oma toiminta on. Mitä vähemmän antaa sattumalle sijaa tai mitä vähemmän odottaa asioiden sujuvan omalla painollaan, sitä enemmän voi odottaa hyviä tuloksia.<br />
<br />
Toinen sovellettava haaste tai asia, jota aloin pohtia Samuel L. Jacksonin kurssin (vähän on vielä kurssi kesken) pohjalta, on isomman tarinan kuljettaminen eteenpäin omassa työnteossa. Miten oma työskentely vie tai voisi viedä koko yrityksen tarinaa eteenpäin? Ja miten voisin viedä isompaa tarinaa eteenpäin niin, että ulkopuolisille katsojillekin on selvää mikä se isompi tarina on? Ja vieläpä: miten auttaa myös kanssatyöntekijöitä kuljettamaan sekä omaa tekemistä että yrityksen tarinaa eteenpäin.Jussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-88363101382231541752016-11-19T09:37:00.001+02:002016-11-19T09:37:55.695+02:00Mitä analytiikasta voi oppia henkilökohtaiseen elämäänEilen(kin) mietin töissä web-analytiikkaan ja ylipäänsä digistrategioihin liittyviä tavoitteita ja mittareita sekä niiden asettamista. Tänään aamulla kaupasta kotiin ajellessani kuuntelin henkilökohtaisen saavuttamisen äänikirjaa ja tajusin, että näissä kahdessa on paljon yhteistä. Samat asiat, joita mietin yrityksien tavoitteissa ja niiden asettamisessa, pätevät myös henkilökohtaisessa elämässäni.<br />
<br />
Esimerkiksi web-analytiikassa ei voi tärkein mittari olla kävijöiden määrä tai kävijöiden kasvu verkkosivulla. Tavoitteeseen voi päästä helposti esimerkiksi ostamalla kävijöitä tai verkkosivusto voi olla palvelunestohyökkäyksen kohteena. Molemmissa tapauksissa kävijämäärät kasvavat, mutta mitään järkevää bisnestä ei synny kävijöiden vierailuista.<br />
<br />
Sama tilanne on henkilökohtaisessa elämässä: voisin helposti keksiä useita tapoja hankkia miljoona euroa, jos tavoitteeni olisi vain tehdä mahdollisimman paljon rahaa. Harmillista kyllä useimmat keksimistäni keinoista olisivat vähintäänkin varsin epäeettisiä ja useimmat jopa laittomia. Enkä nyt tarkoita tällä, että rahan hankkimista tulisi välttää; päinvastoin: raha antaa paljon hyviä mahdollisuuksia elämässä – varsinkin jos rahaa käyttää oikein. Sen sijaan tarkoitan, että ensimmäisenä mieleen tullutta tavoitetta tai mittaria pitää tarkentaa ja syventää. Jos tavoitteet ei ole selkeät, niihin on vaikea päästä. Tai jos tavoitteet ovat ristiriidassa henkilökohtaisten arvojen kanssa, niihin on lähes mahdotonta päästä.<br />
<br />
Eilisiltana kävin tavalliseen tapaani spinning-tunnilla. Kyseinen tunti on sykeohjattu eli screenillä näkee koko ajan oman sykkeensä, tavoitesykealueet ja jäljelläolevan ajan. Tavoitteeni oli yltää 100%-sykkeeseen* viimeisen kappaleen lopussa. Viimeiset viisi minuuttia tuijotin vain noita kahta lukemaa: sykeprosenttilukemaani ja jäljellä olevaa aikaa. Pääsin tavoitteeseen parikymmentä sekuntia ennen osion loppumista. Ilman tavoitetta ja noita kahta mittaria en olisi kuitenkaan päässyt ikinä lähellekään tavoitettani. Ehkä myös taustalla soivalla musiikillakin oli jotain osuutta suorituksen onnistumiseen.<br />
<br />
Jos näkee nykytilanteen, tavoitteen ja jäljelläolevan ajan/askeleet tavoitteen saavuttamiseen, on paljon vaikeampaa epäonnistua. Jakamalla isompaan tavoitteeseen vaadittavan työn pienempiin osioihin, voi sanoa esimerkiksi, että 6/10 tavoitteesta suoritettu ja vielä 4/10 jäljellä. Helpottaa kummasti oloa ja tekee tavoitteeseen pääsystä mahdollisen.<br />
<br />
<span style="font-size: x-small;">* 100%:n sykkeen sykeharjoittelu ei sovi läheskään kaikille (en tiedä sopiiko minullekaan) ja takana on minulla usean vuoden harjoittelu. Keskustele lääkärin kanssa ennen kuin lähdet kokeilemaan rajojasi.</span>Jussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-29768028949883871362016-10-07T09:36:00.002+03:002016-10-07T09:40:54.349+03:00Mitä opin onnesta ja todennäköisyyksistä pelatessani OnnenpyörääBisneksessä ja elämässä on paljolti kyse todennäköisyyksistä, ainakin yksilöihmisen näkökulmasta – vaikka tekisi hyviä asioita, tulokset eivät ole joka kerta hyviä. Todennäköisyyksiä voi kuitenkin hyödyntää omaksi edukseen: toisin kuin arpakuutiossa, monissa muissa systeemeissä kaikki tapaukset eivät ole keskenään yhtä todennäköisiä.<br />
<br />
Vaikka jotkut saattavat tästä kiistellä, totean: asioiden todennäköisyyksiä voidaan jossain määrin ennustaa historian tapahtumien suhteellisen frekvenssin perusteella. Jos jokin asia on tapahtunut keskimäärin joka toinen kerta, voidaan olettaa usein, että myös jatkossa tämä asia tapahtuu 50% todennäköisyydellä. Jos N-kirjain esiintyy vaikkapa 70% tehtävistä, voidaan jossain määrin olettaa, että yhdessä tehtävässä N-kirjain esiintyy 70% todennäköisyydellä. Vaikka tämä malli on monesti liian yksinkertainen, on monia tapauksia, joihin tällainen simppeli malli sopii.<br />
<br />
Hyödynsin eri kirjainten esiintymistiheyttä myös pelatessani televisiossa takavuosina Onnenpyörää. Koska osa suomen konsonanteista esiintyy teksteissä muita useammin, valitsin kirjaimia niiden keskimääräisen esiintyvyyden mukaan. On järkevää pyrkiä valitsemaan todennäköisimmän vaihtoehdon mukaan – pätee muuten myös muussa elämässä. Joskus ei yleisintä kirjainta ollut ollenkaan tehtävässä, mutta useimmiten oli. Kun onnistumisia on keskimäärin enemmän kuin epäonnistumisia, ollaan jo aika hyvässä tilanteessa.<br />
<br />
Järjestelmäni olikin N, I, S, A, T. Valitsin kirjaimia tuossa järjestyksessä. Vokaalithan piti ostaa, joten piti valita konsonantteja ensin. Jos oli S-kirjaimen jälkeen selvää, että A-kirjain ei esiinny varmasti, ostin jonkin toisen vokaalin. I kirjain ei muistaakseni ole yleisin kirjain, mutta se voi esiintyä sekä etu- että takavokaalien kanssa.<br />
<br />
Hyvääkin järjestelmää pitää muuttaa, jos kokonaiskuva mahdollisista sanoista tai kirjaimista alkaa valjeta. Myös bisneksessä tulee tilanteita, missä aiemmin hyvätkin todennäköisyydet ovat huonompia kuin myöhemmin paljastunut 100% varma valinta. Tällöin pitää uusien käänteiden paljastuttua vaihtaa suunnitelmaa eikä pitäytyä siinä hetkessä vanhentuneessa suunnitelmassa.<br />
<br />
Mainitsinkin jo etu- ja takavokaalit. Suomen kielessä A,O ja U eivät yleensä esiinny vokaalien Ä,Ö ja Y kanssa. (Poikkeuksena esimerkiksi olympialaiset. Kokeilkaapa lausua se.) Hyödynsin myös tätä tietoa Onnenpyörässä valitessani ostettavia vokaaleja. Myös elämässä monet asiat kulkevat käsikkäin ja korrelaatioita kannattaa hyödyntää päätöksenteossa.<br />
<br />
Tärkeintä on kuitenkin valmistautua tulevaan ja tehdä aina kotiläksyt. Useimmat eivät valmistautuneet kisaan mitenkään, koska onnestahan siinä oli heidän mielestään kyse. Ei ollut eikä ole! Vaikka pyöritinkin välillä rosvosektoreita, todennäköisyydet (tai frekvenssit) lopulta kantoivat niin, että voitin kaksi jaksoa. (Kolmannenkin olisin voittanut, mutta tein kiireessä pienen laskuvirheen ja ratkaisin ratkaisevan tehtävän liian aikaisin liian pienillä pisteillä.)<br />
<br />
<b>Valmistautuminen voi antaa pienen edun todennäköisyyksissä ja tämä pieni etu voi kääntää koko pelin sinun eduksesi.</b>Jussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-38253595649281779022016-08-13T09:37:00.000+03:002016-08-13T09:37:11.676+03:00Mielikuvaharjoittelua VR-laseillaMinulla on haaveena puhua/pystyä puhumaan isomman yleisön edessä ammatillisesti kiinnostavista aiheista. Ongelmana on vaan, että ison yleisön edessä puhuminen ei ole minulle mitenkään luontaista. (En tiedä onko se kenellekään, mutta olen kokenut sen varsinkin omalla kohdallani erityisen haasteelliseksi.) Tiedän, että harjoitus tekee mestarin, mutta on hieman vaikeaa hankkia isoa harjoitusyleisöä, jonka edessä harjoitella ja toisaalta hieman noloa vaan mennä johonkin isoon tilaisuuteen ja mokata itsensä täydellisesti kaikkien silmissä. Jotkut suosittelevat mielikuvaharjoittelua esiintymispelon voittamiseen, mutta ajattelin kuitenkin hyödyntää nykyteknologian hyödyntämiä mahdollisuuksia.<br />
<br />
Kävin kesällä Linnanmäellä Linnunrata Extra -vuoristoradassa, missä kävijät saavat päähänsä virtuaalilasit, joissa on älypuhelin sisällä. Lisäksi kun huomasin, että Youtube tukee nykyään virtuaalilaseja ja 360°-videoita, päätin hankkia itsellenikin virtuaalilasit. Koska Jyväskylässä ei ihan joka liikkeessä myydä virtuaalilaseja ja koska halusin lasit nopeasti, kävelin paikalliseen Teknik magasinet -liikkeeseen ja ostin lasit. Laseille tuli hintaa noin 43 €, mikä voi olla hieman ylihinta laseista verrattuna vaikkapa nettikauppoihin, mutta koska olin kärsimätön, niin ostin. Laseihin laitetaan puhelin sisälle ja Youtubesta käynnistetään 360°-video. Youtubessa on virtuaalilasikuvake, jota painamalla kuva jakautuu kahteen osaan, molemmille silmille oma kuvansa.<br />
<br />
En siis aluksi edes tajunnut hyödyntää virtuaalilaseja missään vakavassa asiassa. Katselin lähinnä erilaisia vuoristoratavideoita. Huomasin kuitenkin Facebookissa Maroon 5:n videon, joka oli kuvattu lavalta. Katsoin videon, mutta en vielä silloinkaan heti tajunnut lasien fiksuinta käyttötarkoitusta. Eilen illalla, aivan yhtäkkiä, sain idean päähäni: voin harjoitella puhumista (tai no alkuun ihan vain seisomista) ison yleisön edessä. Puin lasit päähän ja lähdin Melbourneen parin tuhannen ihmisen eteen seisomaan lavalle (<a href="https://youtu.be/sE6NL4gH1Rw" target="_blank">https://youtu.be/sE6NL4gH1Rw</a>).Jussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-4521297637876521232016-04-29T10:47:00.001+03:002016-04-29T10:47:18.772+03:00<h2>
5 min story</h2>
<br />
Kuulin tänään aamulla hauskasta konseptista nimeltä 5 min story. Ei, en ole ollut somessa liikaa viime aikoina. Ideana 5 min storyssä on (käsittääkseni) kirjoittaa nopeasti blogikirjoitus tai vastaava juttu viidessä minuutissa. Tässä ajassa ei ehdi hirveästi hieromaan tekstiä, vaan keskittyy olennaiseen.<br />
<br />
Ajatus nopeasta kirjoittamisesta on toki tuttu ja olen sitä hyödyntänyt aiemminkin, mutta silloin annoin aikaa itselleni tekstin tuottamiseen puoli tuntia. Tämä kaikki on toki vaatinut opettelua, koska luonteelleni tyypillisesti hieron jopa sähköpostia melko pitkään, jotta tekstiin ei jäisi ongelmakohtia ja saisin sanottua asiat napakasti.<br />
<br />
Molemmat blogini lukijat ovat jo melko varmasti huomanneet, että minulla on rima aivan liian korkealla kirjoittamisen suhteen. NYT tulee asiaan muutos ja alan kirjoittaa enemmän. Tottakai kirjoittaminen on vain ajatusten siirtämistä paperille ja kaikki lähtee ajattelusta ja sen kehittämisestä. Siihen ei 5 min riitä.<br />
<br />
Kiitokset, @sanileino & @tombrunberg<br />
<br />
Ps. sen verran fuskaan, että laitan 5 min jälkeen linkin videoon tämän kirjoituksen tekemisestä: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=d4IE11zHyDI&feature=youtu.be">https://www.youtube.com/watch?v=d4IE11zHyDI&feature=youtu.be</a>Jussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-19068088798728860592015-12-06T11:37:00.001+02:002015-12-06T11:37:24.685+02:00Määränpäästä ja tavoitteista<div class="p1">
Tavoitteeseen pääseminen on matka, samalla tavalla kuin matka Jyväskylästä Helsinkiin. Jotta pääsisi Helsinkiin, pitää ensiksi selvittää mihin suuntaan pitäisi lähteä. Kun suunta on selvillä, pitää valita kulkuneuvo, jolla lähteä matkalle. On tietysti mahdollista kävellä koko matka, mutta on järkevämpiäkin ja nopeampia tapoja päästä perille. Jos haluaa tehdä matkan julkisella kulkuneuvolla muiden kanssa yhdessä, pitää vielä selvittää milloin seuraava vuoro lähtee. Jos ei lähiaikoina mene suoraa linjaa määränpäähän, voi mennä väliasemalle, josta on olemassa vaihtoyhteys.</div>
<div class="p2">
<br /></div>
<div class="p1">
Kun suunta on oikea ja liikut eteenpäin, ennemmin tai myöhemmin päädyt määränpäähän. Varmista, että on tarpeeksi polttoainetta (tai rahaa lippuun), jotta pääset perille. Väärään suuntaan meneminen ei vie koskaan perille, ainakaan sinne minne halusit. Jos lähdet kulkemaan väärään suuntaan, esimerkiksi Turun tielle, edes ihan vähän matkaa, ajan myötä olet entistä kauempana oikealta reitiltä. (<i>Tässä Turku on vain esimerkkinä. Älkää, turkulaiset, ottako tätä henkilökohtaisesti.</i>) Ja toisaalta jos tähän asti on kulkenut väärään suuntaan, ei ole peli vielä ollenkaan menetetty. Seuraavasta risteyksestä voi aina kääntyä tai jos ei häiritse muita tienkäyttäjiä, voi tehdä U-käännöksen. Toki oikealle reitille takaisin pääseminen on vaivalloisempaa kuin jos olisi koko ajan pysynyt reitillä.</div>
<div class="p1">
<br /></div>
<div class="p1">
Tavoitteeseen pääseminen kannattaa pilkkoa osiin. Jos on useita vaihtoehtoja päämäärästä, voi selvittää onko eri vaihtoehdoilla sama suunta alussa. Jos vaihtoehtoiset päämäärät lähtevät samaan suuntaan, kannattaa lähteä kyseiselle tielle joka tapauksessa. Myöhemmin risteyksen kohdalla voi päättää kumpaan suuntaan lähtee. Mitä pienempi päätös, sitä pienempi on virheellisen päätöksen hinta. Parempi monta pientä päätöstä tai valintaa kuin pari isoa. Pienet päätökset vaativat toki selkeän matkasuunnitelman.</div>
<div class="p1">
<br /></div>
<div class="p1">
Mun yhtenä tavoitteena on niinkin pinnallinen kuin tehdä kropastani "sporttisempi". Mikä on sinun tavoitteesi?</div>
<div class="p1">
<br />
(Huh, lopultakin sain kirjoitettua auki tämän monta vuotta mielessä olleen analogian.)</div>
Jussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-52763832147502643912015-03-09T18:47:00.002+02:002015-03-09T18:47:35.931+02:00Mitkä askarruttavat suomalaisia?Aloin pohtia eilen illalla, minkälaiset asiat askarruttavat keskivertosuomalaisia. Metodologiaksi valitsin Googlen automaattisen täydennyksen. Kirjoitin siis kysymyssanan tai kysymyksestä alun ja katsoin, mitä Google ehdotti hakutermeiksi. Oletan, että Googlen ehdottamat termit ovat usein haettuja.<br />
<br />
<h3>
Onko Suomessa?</h3>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEix0bEKX-iVwsPkiCiCtUYhUedgx1qct_xrnnXW4HoPT7Iwe5qyo-OxSqf5YXu9K6BwNdml6OILlRI51_8J87yDJOd_kxyKB-WFtsET-6OS8-EfPlk85heraZB4Giuqh69XTf9ShE-9jGck/s1600/onko_suomessa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEix0bEKX-iVwsPkiCiCtUYhUedgx1qct_xrnnXW4HoPT7Iwe5qyo-OxSqf5YXu9K6BwNdml6OILlRI51_8J87yDJOd_kxyKB-WFtsET-6OS8-EfPlk85heraZB4Giuqh69XTf9ShE-9jGck/s1600/onko_suomessa.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Neljä ensimmäistä ovat ihan ok. Ei kaikkea voi tietää. Mutta että onko Suomessa vuoria?</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<h3 style="clear: both; text-align: left;">
Mikä on?</h3>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpUNGkcTBeHqq8et9-eWrLJXmSm13XPNyBJSenI6vvMo_tCcMVYyvDjMlTgtInhuGakP_P5383lCZdAuOyRe6riTKijlNSsabWy57HzDr9z0p_PlB9g1AXsZO8DHdY8YYIUPcyanrEtHnp/s1600/mika_on.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpUNGkcTBeHqq8et9-eWrLJXmSm13XPNyBJSenI6vvMo_tCcMVYyvDjMlTgtInhuGakP_P5383lCZdAuOyRe6riTKijlNSsabWy57HzDr9z0p_PlB9g1AXsZO8DHdY8YYIUPcyanrEtHnp/s1600/mika_on.jpg" /></a></div>
<div>
Paljon uusia termejä, jotka ovat hukassa suomalaisilta.</div>
<div>
<br /></div>
<h3 style="clear: both; text-align: left;">
Mistä löytyy?</h3>
<div>
Seuraavaksi minua kiinnosti, mitkä asiat ovat hukassa suomalaisilta. <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbH-96sWWPywtaartxD8rMNggCXJdMg_VcoDT7YiJ1Sk43Hv0UCqrP0pBaY-dWnq3U4IuH3Dr79AcaZWLZ5JjlEfRNiCljtQTdgiz_JrmUbwqz82iUXmVhzgCTTBmyWt0n0MmoTTl-BDSY/s1600/mista_loytyy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbH-96sWWPywtaartxD8rMNggCXJdMg_VcoDT7YiJ1Sk43Hv0UCqrP0pBaY-dWnq3U4IuH3Dr79AcaZWLZ5JjlEfRNiCljtQTdgiz_JrmUbwqz82iUXmVhzgCTTBmyWt0n0MmoTTl-BDSY/s1600/mista_loytyy.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Hero-kanavan markkinoinnissa on näköjään hieman parannettavaa. Samoin tietokoneiden käytettävyydessä. Mistä löytyy kultaa kertoo selkeästi rikastumishaaveista.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<h3 style="clear: both; text-align: left;">
Mistä löytää?</h3>
</div>
<div>
Tarkistin vielä toisella hakutermillä:</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEit8oiaurgkeGFB9aTAew9NYDWaV1NvRB94g42VDZLufnPOe8SK-qi2zDs6iHTa7iRrFPHvobrQhsmZrQGQvKGxD3d_5cx2he9b22L9UigJf9JDdIZK32WR1Mg8Xf8IB2Gw5gfOqJLnqnNv/s1600/mista_loytaa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEit8oiaurgkeGFB9aTAew9NYDWaV1NvRB94g42VDZLufnPOe8SK-qi2zDs6iHTa7iRrFPHvobrQhsmZrQGQvKGxD3d_5cx2he9b22L9UigJf9JDdIZK32WR1Mg8Xf8IB2Gw5gfOqJLnqnNv/s1600/mista_loytaa.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kumppanin haku näköjään monella mielessä. Mutta myös kullan.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<h3 style="clear: both; text-align: left;">
Miten voi?</h3>
<div>
Pitihän näitä hakea lisää:</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiX2Jfg8InSgS7y4riQeWZTxc24pR6m5w5eGVgmBlHxBFm9XPWK89lLQDP3LmLfqCHq34AmdA_1NOvuD_m_O77p1lVBRMdEYNvDsWvwAhdWceXzeLvSqgeAczvXQQrNpjXmr2bM9FUseiud/s1600/mitenvoi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiX2Jfg8InSgS7y4riQeWZTxc24pR6m5w5eGVgmBlHxBFm9XPWK89lLQDP3LmLfqCHq34AmdA_1NOvuD_m_O77p1lVBRMdEYNvDsWvwAhdWceXzeLvSqgeAczvXQQrNpjXmr2bM9FUseiud/s1600/mitenvoi.jpg" /></a></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Google on todellinen 2010-luvun niksi-Pirkka. Olen sanaton.</div>
<div>
<br /></div>
<h3>
Miksi?</h3>
<h3>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigdMICC9iMmRs9w1u_PQpAWg3UAzZgvhUF3Bq3xVUbsAnoGabpumn0tgmy_toi0TYi-I-R6O5BMVyiwbrkQuSqHjtT1nyigl8AcIyxWzQq7Jf6rPTYWjYTWNBbDWco-IXLaWlnuwbTeJgX/s1600/miksi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigdMICC9iMmRs9w1u_PQpAWg3UAzZgvhUF3Bq3xVUbsAnoGabpumn0tgmy_toi0TYi-I-R6O5BMVyiwbrkQuSqHjtT1nyigl8AcIyxWzQq7Jf6rPTYWjYTWNBbDWco-IXLaWlnuwbTeJgX/s1600/miksi.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-weight: normal;">Aina ei mene niin kuin toivoisi ja tämä herättää monia kysymyksiä. Ensimmäinen piti tosiaan katsoa.</span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<span style="font-size: small;"><span style="font-weight: normal;"><br /></span></span></div>
</h3>
<h3 style="clear: both; text-align: left;">
Onko?</h3>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Seuraavaksi lähdin selvittämään onko-kysymyksellä:</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIJzUlupUVunk6Jb5ignQcbQxf5v1ZmFT-mzfYtajtjAkBNu1m7PWdxgr70HS7gXT1YLwpRQ-HKiCYbnc2MOv-UeWyQUg28EKsJ6pcj8YalBw_w_P3aDIjLhA7LuqBaZdZ7diG8ESoXIEo/s1600/onko.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIJzUlupUVunk6Jb5ignQcbQxf5v1ZmFT-mzfYtajtjAkBNu1m7PWdxgr70HS7gXT1YLwpRQ-HKiCYbnc2MOv-UeWyQUg28EKsJ6pcj8YalBw_w_P3aDIjLhA7LuqBaZdZ7diG8ESoXIEo/s1600/onko.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Onko mies kiinnostunut? Se on helppo tietää. Onko nälkä? Luulisi senkin olevan selvää. Kuka on wish? Onko juna ajoissa? - Ei. </div>
<h3 style="clear: both; text-align: left;">
Voiko?</h3>
<div>
Jatkoin hakuja.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_UWYWskFTEb14gO-PkKf93bijNar6uajYCQZNLayTElhVovvm_Uc6tcWSxU9kenCP2GaIHihFBdLzpUz1M8FSt5oElI_gaxGjIlND-AxzdYs2yY0LtOh87KWgvt7-g6quR4g-NZ1no3o5/s1600/voiko.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_UWYWskFTEb14gO-PkKf93bijNar6uajYCQZNLayTElhVovvm_Uc6tcWSxU9kenCP2GaIHihFBdLzpUz1M8FSt5oElI_gaxGjIlND-AxzdYs2yY0LtOh87KWgvt7-g6quR4g-NZ1no3o5/s1600/voiko.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Todellista itsensä haastamista. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Suomalaisia askarruttaa moni asia. Onneksi googlaamalla voi löytää vastauksen.</div>
<br />Jussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-11729261881715234472015-02-24T17:27:00.000+02:002015-02-24T17:27:51.715+02:00Uusia tapojaTarkkasilmäisimmät ovat huomanneet, etten ole kirjoittanut blogiini kohta kolmeen vuoteen. Nyt tähän tulee muutos. Olen tällä hetkellä lukemassa Tapojen voima (<a href="http://www.amazon.co.uk/gp/product/1847946240?ie=UTF8&camp=3194&creative=21330&creativeASIN=1847946240&linkCode=shr&tag=webkehitys-21&linkId=FFBAMR4DNRKEPUCC&qid=1424791536&sr=8-1&keywords=power+of+habit" rel="nofollow" target="_blank">Power of Habit</a>) -kirjaa. Tästä innostuneena otan arkirutiineihini mukaan blogiartikkelin kirjoittamisen. Kirjoitukset tulevat käsittelemään mitä todennäköisemmin Internetiä, analytiikkaa, markkinointia, tilastoja ja todennäköisyyksiä. Myös kieleen tai viestintään liittyvät kirjoitukset ovat mahdollisia.Jussi Mäkinenhttp://www.blogger.com/profile/14114397382792148735noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-68125186708797867882012-09-02T17:24:00.002+03:002012-09-02T17:24:58.474+03:00Huominen ei koskaan kuole – paitsi teksteissäOlen osallistunut viime viikkoina Prisman Facebook-sivulla yläpeukkuarpojen raaputtamiseen. Tänään (2.9.) on viimeinen päivä osallistua, mutta silti epäonnista raaputtajaa kehotetaan yrittämään huomenna uudelleen. Myös K-Citymarket kirjoitti Facebook-sivuilleen: "Elokuun 31. eli huomenna on vissiin virallisesti syksyn ensimmäinen päivä. Vai onko? Mistä syksy sinun mielestäsi alkaa?" Tämä kyseinen Facebook-kysymys julkaistiin perjantaina, 31. elokuuta. Näistä esimerkeistä huomaa helpoista, kuinka ongelmallisia tietyt ajanmääreet ovat.<div>
<br /></div>
<div>
<h3>
Vältä nopeasti vanhenevia ajanmääreitä</h3>
<div>
Helpointa on välttää kirjoituksissa termejä eilen, tänään, huomenna, ensi viikolla tai viime kesänä. Näiden sijaan voi kirjoittaa vaikkapa kesällä 2012 tai 1. syyskuuta (ja lisätä vielä vuosiluvun, jos haluaa olla oikein tarkka). Facebook-statuksissa tai tweeteissä voi käyttää vanhenevia ajanilmauksia, koska kyseisissä palveluissa on jokaisen kirjoituksen yhteydessä mainittu päivämäärä, jolloin kirjoitus on julkaistu. Citymarketin tapauksesta opimme kuitenkin, että tekstin ja julkaisupäivämäärän pitää vastata toisiaan myös sosiaalisessa mediassa. Myöskään, jos sivun tai osion nimi on ajankohtaista, uusin tiedote ei saa olla viime vuodelta, ainakaan syyskuussa.</div>
<h3>
Laita kalenteriin tärkeät päivämäärät</h3>
<div>
Jokainen www-sivulle (tai tiedotteeseen seinälle) kirjoitettu päivämäärä tulevaisuudesta vaatii suunnitelman tiedotteen päivämäärän jälkeisistä toimenpiteistä. Nämä toimenpiteet kannattaakin suunnitella saman tien. Piilotetaanko sivu/heitetäänkö tiedote roskiin vai muokataanko sivua/tehdäänkö uusi tiedote. Monissa julkaisujärjestelmissä toimintoja, esimerkiksi sivun piilottamisen, voi ajastaa etukäteen ja näitä ominaisuuksia kannattaakin hyödyntää. Automaattinen tai ajastettu toiminto poistaa muistin varassa toimimisen, eikä tällöin tarvitse olla esimerkiksi puolen yön aikaan tietokoneella poistamassa tiedotetta tai muokkaamassa vanhaa tekstiä. Paperijulkaisijat voivat tehdä myös uuden tiedotteen jo valmiiksi ja merkitä tiedotteeseen päivämäärä, jolloin uusi tiedote julkaistaan.</div>
<div>
<br /></div>
</div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-56990812310059451722012-05-31T08:37:00.000+03:002012-05-31T08:37:15.199+03:00Virheelliset mainoksetSilloin tällöin törmään nettimainoksiin, jotka vievät aivan väärään paikkaan. Domain-nimi saattaa olla väärin tai sitten linkki vie vaikkapa virhesivulle. Mainos voi olla virheellinen muodosta riippumatta: olen törmännyt sekä virheellisiin bannereihin että virheellisiin Facebook-mainoksiin. Viimeisin kohtaamani virheellinen mainos oli McDonald'sin facebook-mainos:
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWqqT16xZMcbeLaAx7TzOpUrC4eWpcIZGx8GDq6irysGvJtyUwo24n5P9cFw-mxrb0GmetyxVVsY44GupPdAxGiVgum_bMmlBMeo_hm4L1tNWcNr7ynrfPGPMtF4pSk01Cqq-38y7VhxtP/s1600/Screen+Shot+2012-05-31+at+8.25.00+.png" imageanchor="1" style="margin-left:1em; margin-right:1em"><img border="0" height="52" width="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWqqT16xZMcbeLaAx7TzOpUrC4eWpcIZGx8GDq6irysGvJtyUwo24n5P9cFw-mxrb0GmetyxVVsY44GupPdAxGiVgum_bMmlBMeo_hm4L1tNWcNr7ynrfPGPMtF4pSk01Cqq-38y7VhxtP/s200/Screen+Shot+2012-05-31+at+8.25.00+.png" /></a></div>
Virheellinen mainos tai siis virheellinen linkki on kahdella tapaa huono asia. Ensinnäkin mainosbudjettia kuluu, mutta mainosta klikannut kävijä ei näe haluttua viestiä. Toinen negatiivinen vaikutus on kävijän kokema pettymys, kun hän ei näekään mainosta. Kävijä on kuitenkin ollut lähtökohtaisesti kiinnostunut mainoksen viestistä – ellei hän ole vahingossa klikannut mainosta.
<p>
Mainoskampanjan lanseerauksen yhteydessä tulisi mainos testata ainakin kerran. Testaaminen kannattaa tehdä jollain ihan toisella tietokoneella, esimerkiksi kotikoneella, jotta selaimen istunnot tai yrityksen sisäverkko eivät vääristäisi tuloksia. Lisäksi kannattaa tietenkin seurata esimerkiksi Googlen työkaluilla Sivua ei löytynyt -sivun kävijämääriä ja liikenteen lähteitä. (Eikä tietenkään haittaa, vaikka seuraisi kampanjan ns. landing page -sivun kävijämääriäkin.)Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-40704657462620080342011-09-22T07:48:00.005+03:002011-09-22T08:08:28.391+03:00AsiakastyytyväisyyslomakkeistaSilloin tällöin minulle tarjotaan mahdollisuutta kehittää jonkin yrityksen toimintaa: minulle annetaan asiakastyytyväisyyskysely. "No, mikäs siinä, kiva auttaa muita", ajattelen kerta toisensa jälkeen.<br /><br />Lomake alkaa yleensä viattomasti: ensimmäisellä sivulla lämmitellään kysymyksellä, joka voi olla esimerkiksi olenko mies vai nainen. "Tämähän on helppoa", ajattelen ja valitsen <span style="font-style:italic;">seuraava sivu</span>. Monesti tässä vaiheessa latautuu ruutuun radiopainikkeiden armada. "Kuinka tärkeänä koen seuraavat asiat, 1=ei lainkaan tärkeä.." lukee yleensä sivun ylälaidassa. Hammasta purren saan eriteltyä mielessäni asiakaspalvelijan ystävällisyyden, asiantuntijuuden ja nopeuden tärkeyden mielessäni. Lopulta painan "seuraava sivu" -painiketta. Tämä on yleensä virhe. Seuraavalla sivulla on, jos mahdollista, vielä enemmän radiopainikkeita ja pyydetään arvioimaan kyseisen yrityksen onnistumista em. asioissa.<br /><br />Olen sen verran lyhytjännitteinen, että tässä vaiheessa katson jostain sivun reunasta, että kyseessä on sivu 3/13 ja tässä vaiheessa lopetan vastaamisen. Jos kyseessä on paperilomake, heitän lonkalta vastaukset loppuihin kysymyksiin. Jos kyseessä on nettilomake, suljen selaimen.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhosQcsvTPqUx_rX1tXAiUTiXFeHSv9ZnUnFwXVuRjyhjOO1v79sJusvbLeJBR1OT6z2rAlM-YTcEfNLlNqUPfU-x8-nS2EXfc9GMmE_rcQm165VKYx5bFQlkk_6Ir5qJJgxrqvYcfBg5Ln/s1600/Screen+shot+2011-09-22+at+7.59.10+.png"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 294px; height: 400px;" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhosQcsvTPqUx_rX1tXAiUTiXFeHSv9ZnUnFwXVuRjyhjOO1v79sJusvbLeJBR1OT6z2rAlM-YTcEfNLlNqUPfU-x8-nS2EXfc9GMmE_rcQm165VKYx5bFQlkk_6Ir5qJJgxrqvYcfBg5Ln/s400/Screen+shot+2011-09-22+at+7.59.10+.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5655045327986412498" /></a><br />Esitän tässä oman ehdotukseni asiakastyytyväisyyskyselyksi (tähän voi lisätä muutaman lisäkysymyksen), johon ihmiset jaksaisivat vastata ja joka antaisi totuudenmukaisia palautteita. Tämä voi tuntua liian suppealta, mutta monisivuiset kyselyt eivät välttämättä anna (ainakaan minun tapauksessani) oikeita tuloksia viimeisten kysymysten osalta. Myös ns. "haloefekti" (engl. "halo effect") pitänee huolen, että ihmiset eivät kuitenkaan osaa niin tarkasti eritellä asiakaspalvelun eri osa-alueita kuin monissa kyselyissä oletetaan.Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6508082047432075609.post-20316858705375551572011-09-14T17:04:00.002+03:002011-09-14T17:31:24.062+03:00VR:n uusi lippukauppaVR avasi tänään uuden lippukauppansa. Lippukaupan avaus ei mennyt aivan putkeen ja verkkokauppa olikin tänään kaatuneena pitkin päivää. Varmasti ns. Backend-puolella on omat haasteensa, mutta tässä kirjoituksessa käyn läpi ns. frontend-puolen ongelmia VR:n lippukaupassa. Tiedot on haettu YSlow- ja Page Speed -selainlaajennoksilla.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">jQuery</span><br />jQuery ladataan VR:n verkkokaupassa 2 kertaa. Toinen tiedosto eli jquery-1.4.2.js on täysin turha ja kuluttaa käyttäjän kaistaa turhaan 160 kB. jQuery-plugin-tiedostot kannattaisi myös minimoida jollakin minimointityökalulla.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Tiedostojen pakkaus</span><br />Käyttämällä gzip-pakkausta palvelimella sivun ja sivuun liittyvien muiden tiedostojen koko laskisi jopa 392 kB / käyttäjä (72%).<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Selaimen välimuisti</span><br />Selaimen välimuistia voisi hyödyntää monen tiedoston kohdalla. Tuskin esimerkiksi jQueryn 1.4.2-tiedosto tulee enää koskaan muuttumaan (tai ainakin tiedostonimi vaihtuu).<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Staattiset tiedostot</span><br />Tiedostoja, jotka eivät muutu koskaan, ei kannata jakaa dynaamisen JSP-palvelimen kautta. Ne kannattaisi jakaa staattisten tiedostojen jakamiseen tarkoitettujen palvelimien kautta. Lisäksi palvelimella on jokin yhtäaikaisten pyyntöjen maksimiraja ja staattiset tiedostot syövät tätä limiittiä. Staattiset tiedostot kannattaisi jakaa myös ihan toisesta domainista, jotta selaimet eivät lähettäisi evästeitä jokaikisen staattisen kuvan tai muun tiedoston kohdalla.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Staattisten tiedostojen yhdistäminen</span><br />Jos käyttäjän pitää joka kerta ladata samat JavaScript-tiedostot, miksi niitä ei yhdistettäisi yhdeksi tai maksimissaan pariksi JavaScript-tiedostoksi?<br /><br />Ai niin, Page Speed antaa pistemääräksi 28 / 100 VR:n verkkokaupalle. Ja miksi huoltokatkosivu on kooltaan n. 256 kilotavua?Unknownnoreply@blogger.com0